Mieleen vaikuttamisen taitoja

Yksi merkittävimpiä mielen ohjaamisen taitoja on taito ymmärtää myönteisyyden ja elämänilon voima. Se edellyttää ajatusten, tunteiden ja toiminnan yhteen kietoutuneisuuden ymmärtämistä, mihin liittyy myös tahto, toiminnan ylläpito eli volitio ja motivaatio. Ohjaamalla ajatuksia on mahdollista vaikuttaa tunteisiin ja sitä kautta myös toimintaan, sillä tunteet ovat ihmiselämän toiminnan moottori.

Millainen on mielenmaisemasi?

Huomaamalla elämään, ympäristöön, itseen ja kanssaihmisiin liittyvät hyvät asiat, voi vaikuttaa oman mielen hyvinvointiin merkittävästi. Tutkimukset ovat osoittaneet, että myönteinen mieliala vaikuttaa immuunipuolustukseen ja sydämen rytmiin, joten ihan pienestä asiasta ei ole kysymys. Voimme valita, mihin kiinnitämme tarkkaavaisuutemme ja mitä huomioimme riippumatta siitä, mitä elämässä tapahtuu. Energia kulkee huomion suuntaan eli ihmisellä on luontainen taipumus etsiä ympäriltään niitä vihjeitä, jotka heijastavat mielentilaa, odotuksia ja vaikkapa uskomuksia – niin hyvässä kuin pahassa. Valinta on kuitenkin täysin oma – ja jokainen aamu on mahdollisuus valita millaisin lasein katsoo päivänsä kulkua, sillä asenne aamulla vastaa melko tarkasti siihen millainen päivästä muodostuu. Ajatukset illalla vaikuttavat puolestaan yöuniin.

Ajatusten ja asenteen ohjaamisen lisäksi tunnistamalla tunteita ja niiden historiallisia syntyhetkiä, on mahdollisuus saada kiinni niihin liittyvistä ajatuksista ja uskomuksista ja sen myötä muuttaa asenteita ja toimintatapoja. Tunteet ovat ihmiselämän liikkeelle paneva voima. Tunne voidaan määritellä henkiseksi ja fysiologiseksi tilaksi, joka syntyy itsestään. Siihen voidaan vaikuttaa tietoisin ponnistuksin ja siihen liittyy fysiologisia muutoksia. Tunteet ovatkin alue, missä psykologia ja fysiologia kohtaavat ja kytkeytyvät ja missä ihmisen ego sekoittuu hänen henkilökohtaisiin käsityksiinsä ja arvioihinsa toisista ja tilanteista. Tunteet ovat lopputulos mielen ja kehon yhteydestä. Tunteet ilmenevät kehossa ja vaikuttavat kehon tilaan ja jännitystasoon, mikä puolestaan vaikuttaa toimimiseen ja suoriutumiseen – ja ovat yhteydessä myös ajatuksiin.

Miltä näytät, kun puhut ja viestit ilon kautta?

Ajatukset synnyttävät puhetta ja puheella ihminen puolestaan viestii ajatuksiaan – ja sisäisellä puheella suhdetta itseensä. Puhe johtaa tunteen kautta tekoihin, jos tunnemaailma on riittävän valoisa edesauttamaan toimintaa. Teoista puolestaan syntyy tapoja, joissa persoonamme ilmentyy kokonaisuudessaan. Ihminen ei suinkaan ole tapojansa orja, jos niin päättää, sillä tavat ovat muuttuvaisia, jos vain saamme kiinni niiden sisältämistä arvoista,  energiasta ja merkityksellisyydestä.

Ihmisen mieli on edelleen vahvasti kiinnittynyt selviytymiseen, virheistä oppimiseen ja pahimpaan varautumiseen, minkä vuoksi ympäristöstä on biologisesti helpompi bongata negatiivisia, uhkaavia tai itseä rajoittavia asioita. Saatamme kärsiä myös keskittymisharhasta tai havaintovääristymästä, joilla tarkoitetaan mielen kiinnittymistä tiukasti vain yhteen elämän osa-alueeseen, jolloin ihminen itse luo syyn onnettomalle ololleen jättämällä huomiotta elämän kokonaisuudessaan. Hyvät asiat eivät ole uhanneet koskaan uhanneet ihmisen selviytymistä ja siksi malli niiden huomaamiseen, toistamiseen ja kertaamiseen puuttuu ihmisluonnolta. Tältä osin on varsin relevanttia sanoa, että tyytyväisyyden ja hyvinvoinnin kannalta tarkkailemme ihan vääriä asioita. Hyvien hetkien, onnistumisten ja myönteisen sisäisen puheen muistijälki jää vahvistumatta; hyviä asioita ei huomaa, jollei niihin tietoisesti paneudu. Tyytyväisyyttä omaan elämään voi vahvistaa siten, että vastoinkäymisten, virheiden ja murheiden sijaan muistelee sitä, mistä kaikesta ja miten on selvinnyt. Kiinnittämällä huomion siihen, mistä nauttii ja mikä tuo hyvää mieltä, voi oppia tuntemaan selviytymiskeinonsa. Mitkä ovat ne pienet asiat oman mielesi suossa, jotka kantavat ja kannattelevat sinut läpi vaikeiden aikojen?

Missä kohtaa pilvet väistyvät ja sisäinen valosi välähtää?

Usein ihminen ei salli itselleen fyysistä eikä psyykkistä lupaa levätä, haluta, nauttia ja sallia, vaan uskottelee itselleen, että sitten kun vastoinkäymiset on selätetty tai ongelma ratkennut, voi alkaa taas elää. Syvälle juurtuneimpia defenssejä eli mielen puolustuskeinoja on murehtiminen ja asioiden vatvominen, loputon itsetutkiskelu. Murehtiminen on maagista ajattelua eli yritystä vaikuttaa silkan ajatuksen voimalla: kun murehdin tarpeeksi pontevasti ja pysyn ongelmassa kiinni, mitään pahaa ei tapahdu. Totuus on kuitenkin toinen; antamalla mielelle tietoisesti lepoaikaa hyvien asioiden parissa, iloa rakentaen ja opettamalla itseään lopettamaan negatiivinen ajattelu, ohjaa mieltä huomattavasti tehokkaammin selviytymisen voimavaroihin ja myönteiseen mielentilaan.

Valitettavasti arjen hyvät asiat menevät huomaamattomasti ohi, vaikka mieleen vaikuttamisen kannalta tärkeintä olisi huomata ne ajoissa, ennen kuin on liian myöhäistä. Mitä enemmän asennoituu hyvään, sitä helpompaa siitä tulee. Myös uskomuksilla on väliä; jos uskoo, että voi itse vaikuttaa mielentilaansa ja hyvinvointiinsa, tekee helpommin asioita niiden eteen. Löydä siis valoisa mieli pienten asioiden maailmasta ja vaali elämäniloa. Elämänilo on kuin valo, joka täyttää mielen sopukat toivolla ja laajentaa perspektiiviä. Kaikki elämän asiat ovat samalla viivalla. Elämän kirjon runsaus on siunaus ja sisäisen elämänilon tunne johtaa siihen, että kokee kyvykkyyttä rakentaa onnellinen ja aktiivinen elämä, jossa on mahdollista toteuttaa itseään. Jos haluat tehdä mielenmuutoksen ja satsata psyykkiseen hyvinvointiin vahvistamalla mielen ohjaamisen taitoja, voit aloittaa näistä pienistä, arkisista asioista:

1) Kiitollisuus. Kiitollisuuden harjoittaminen on tietoinen päätös ottaa vastuu omasta elämänilosta kiinnittämällä sinnikkäästi huomio päivittäin siihen, mikä on hyvin; mistä voin olla kiitollinen tänään. Sen ei tarvitse olla mitään juhlallista, vaan tärkeintä on juurruttaa mieli huomaaman se, mikä arjessa on mukavaa. Mikä tuottaa iloa? Millaiset asiat sujuvat? Milloin on hyvä mielentila, hyvä hetki? Kiitollisuuden löytäminen vaatii keskittymistä ja konkreettista pohtimista. Kiitollisuus tutkitusti auttaa vahvistamaan myönteistä ajattelua ja huomaamaan hyvä silloin, kun se on läsnä – ja toisaalta kiitollisuus auttaa huomaamaan olemassa oleva hyvä myös tilanteissa, joissa sitä ei näyttäisi olevan. Kun keskittyy siihen mitä on, sen sijaan, että kiinnittäisi huomion puutteeseen, tyytyväisyys elämään kasvaa. Hyväksymällä asiat ja stressaavat olosuhteet, joita ei voi muuttaa, tyytyväisyys voi virrata luokse. ”Riittävä” on portti runsauteen ja ajatus runsaudesta johtaa myönteisyyden, keveyden ja luovuuden lisääntymiseen, mikä puolestaan tuottaa lisää myönteisyyttä vapauttamalla energiaa ja vähentämällä virheiden pelkoa.

2) Hyviin hetkiin pysähtyminen ja niissä viipyily. Ryhdy tietoisesti rekisteröimään pieniä hyviä ja kauniita hetkiä – ja tallenna ne. Näköaisti on vahvin aistimme ja kaikki muistot tallentuvat meihin kuvina ja ne myös muistetaan kuvina; samoin ajattelu ja järkeily on kuvallista. Mutta muisti ei ole mikään järjestäytynyt kuvadokumenttien arkisto; hyvät hetket muistetaan, kun niihin paneudutaan. Jos haluat tämän lisäksi vahvistaa hyvän huomaamista, toinen askel on psykologian termi savoring: hyvässä hetkessä viipyily, viipyilevä nautiskelu ja tunteen paisuttaminen. Se voi olla hyvien hetkien tietoista järjestämistä ja niistä kaiken irti ottamista – tai se voi olla hyvien hetkien kertaamista, muistelua, niistä puhumista ja niiden kuvaamista. Opettele siis viipyilemään hyvissä hetkissä, katso kauemmin, katso tarkemmin. Ota valokuva, jotta painat hetken mieleesi ja synnytä siitä muistijälki, joka luo tunnemuiston. Moni hyvää tekevä muisto jää syntymättä, jos siihen ei voi palata, siksi: muistele tietoisesti, katso kuvaa, puhu siitä ja jaa se. Tarvitsemme muistoja ja tarvitsemme myös toisia ihmisiä muistamaan muistoja kanssamme – ja paikkailemaan muistiaukkoja. Ihmisellä on luontainen tarve kertoa tarinaa itsestään ja oman elämänkertomuksen ehjäksi rakentamisessa kuvat ovat äärimmäisen tärkeitä.  

3) Käytä aistejasi. Opettele vahvistamaan hyvän hetken tunnelatausta ottamalla kaikki aistit mukaan. Mitä näen, mitä kuulen, mitä tunnen ihollani? Mitä haistan tai maistan? Anna hyvän olon tunteen levitä jokaiseen soluusi ja kierrätä sitä hengityksesi rytmissä ja sydämesi sykkeessä. Voit myös ankkuroida tunteen itseesi antamalla tunnetilalle symbolin, värin tai koodisanan. Kun aistikokemus on läsnäoleva ja vahva, voit ankkureita käyttämällä myös palauttaa hetkeen liittyvän tunnelatauksen mieleesi  ja kehoosi – ja jos olet tallentanut tilanteen, käyttää myös valokuvaa mieleen palauttamisen apuna.  Ihmismieli ehdollistuu varsin helposti aistimusten kautta hyvään oloon ja vahvistaa siten kyvykkyyttä ohjata tunnetiloja.

Elämänvoimaa

4) Mene luontoon ja huomaa, kuinka luonto ei vaadi mitään – se on täydellisessä epätäydellisyydessään yhtä aikaa kaunis, pitelemätön, villi, karu ja rehevä. Jos tunnistat itsessäsi tallentamisen tarpeen, pysähdy ja kuvaa yksityiskohtia luontoympäristöstä; huomaa kuinka oksat kumartavat valoa kohti, vesi virtaa esteistä piittaamatta tai sinnikäs kasvi puskee läpi kivikon. Luonnon todellisuus on yhtä väkevää kuin ihmismielen voimat; matkaileva mieli kannattaa pitää hereillä ja kuunnella kun luonto puhuu omaa kieltään. Voit antaa sykkeen tyyntyä, hellittää ja laskea suojavarustuksesi – kelpaat juuri sellaisena kuin olet. Imeytä itseesi ripaus luonnon mahtia ja anna sen vahvistaa sinnikkyyttäsi ja lumovoimaasi.

5) Tartu elämään kaksin käsin. Usko itseesi. Ympäröi itsesi ihmisillä, jotka tahtovat sinulle hyvää. Luo itsellesi uusia tapoja löytää hyvää mieltä – ja samalla ymmärrystä. Esimerkiksi kirjat, laulut ja elokuvat on mainioita kulkuneuvoja mielen matkoille. Niiden kautta on mahdollista nähdä elämää ulkopuolisin silmin ja kuitenkin tulla kosketetuksi syvältä juuri sieltä sielunkolosta, mikä on tarkoituksenmukaista. Kun on elämässä vahvasti kiinni ja katsoo sitä etäämpää, voi huomata tapahtumat pisteinä kuin tähdet taivaalla; pisteitä ei voi liittää yhteen etukäteen ja joskus sattuma puuttuu peliin - voi vain aavistaa ja tietoisesti toivoa, että niistä joskus muodistuu kuvio. Millainen, sen päätät sinä, kun opettelet ohjaamaan mieltäsi kohti elämäniloa ja onnellisuutta!