Katja Vainikainen

Millä tavoin suhtaudut itseesi? Miten arvioit oman osaamiseesi? Millä tavoin pidät huolta ammatillisesta hyvinvoinnistasi? Miten panostat psykologiseen kehittymiseesi?  Ihmissuhdealalla ja auttamistyössä edelliset kysymykset ovat oleellinen osa ammattietiikkaa. Ensin on tunnettava itsensä syvällisesti, opittava johtamaan itseään ja energiaansa ajatusten, tunteiden ja toiminnan tasolla ja vasta sitten voi auttaa tai johtaa muita. Uskon, että kaikki coaching- ja valmennusalalla työskentelevät haluavat tarjota laadukasta, ammattitaitoista ja ajan hermolla pysyvää työpanosta asiakkailleen ja pitää elinvoimansa virtaavana, sillä c oaching- ja valmennustyö on vakiinnuttanut paikkansa suomalaisessa työelämässä, ala on jatkuvassa kasvussa ja osaville coacheille on kysyntää.  Coachingia toteutetaan organisaatioissa eri tasoilla, jolloin sen tehokkuus ja toimivuus perustuvat Coachingin tasot työskentelyn jatkuvuuteen. Strateginen näkökulma on avannut mahdollisuuden erilaiste

Tanssija Eve. Kuvaaja Jutta Juvonen ”Jos mielesi on selkeä todellinen tieto on jo sinun.” Näin sanoo Zenmestari Suzuki Roshi. Tätä taustaa vasten on helppo ajatella itsetuntemuksen olevan yksi tärkeimpiä kilpaurheilijan menestystekijöitä. Itsetuntemus selkeyttää mielen ja vaikuttaa käyttäytymiseen. Se pitää sisällään tunteiden, tahdon ja motivaation yksilöllisen luonteen sekä unelmat tavoitteiden asettamisen apuvälineinä. Tämä on toinen osa juttusarjaa, jossa avaan kilpaurheilijan psyykkisen valmennuksen teemoja. Viime aikoina moni kilpaurheilija on kertonut uransa aikaisista mielenterveyteen liittyvistä ongelmistaan – ja hyvä niin. Olisiko näiltä vältytty, jos apua olisi ollut saatavilla ja sitä olisi tarjottu oikeaan aikaan? Samaan hengenvetoon olemme kuulleet myös, että he yrittivät piilottaa vaikeutensa, koska ilmapiiri ei suosi herkkyyden tai haavoittuvuuden ilmaisua. Suomalaiskansallisesti on vain sinniteltävä, pärjättävä ja selviydyttävä. Surullista, mutta totta niin