Katja Vainikainen

Millä tavoin suhtaudut itseesi? Miten arvioit oman osaamiseesi? Millä tavoin pidät huolta ammatillisesta hyvinvoinnistasi? Miten panostat psykologiseen kehittymiseesi?  Ihmissuhdealalla ja auttamistyössä edelliset kysymykset ovat oleellinen osa ammattietiikkaa. Ensin on tunnettava itsensä syvällisesti, opittava johtamaan itseään ja energiaansa ajatusten, tunteiden ja toiminnan tasolla ja vasta sitten voi auttaa tai johtaa muita. Uskon, että kaikki coaching- ja valmennusalalla työskentelevät haluavat tarjota laadukasta, ammattitaitoista ja ajan hermolla pysyvää työpanosta asiakkailleen ja pitää elinvoimansa virtaavana, sillä c oaching- ja valmennustyö on vakiinnuttanut paikkansa suomalaisessa työelämässä, ala on jatkuvassa kasvussa ja osaville coacheille on kysyntää.  Coachingia toteutetaan organisaatioissa eri tasoilla, jolloin sen tehokkuus ja toimivuus perustuvat Coachingin tasot työskentelyn jatkuvuuteen. Strateginen näkökulma on avannut mahdollisuuden erilaiste

Tanssija Eve. Kuvaaja Jutta Juvonen ”Jos mielesi on selkeä todellinen tieto on jo sinun.” Näin sanoo Zenmestari Suzuki Roshi. Tätä taustaa vasten on helppo ajatella itsetuntemuksen olevan yksi tärkeimpiä kilpaurheilijan menestystekijöitä. Itsetuntemus selkeyttää mielen ja vaikuttaa käyttäytymiseen. Se pitää sisällään tunteiden, tahdon ja motivaation yksilöllisen luonteen sekä unelmat tavoitteiden asettamisen apuvälineinä. Tämä on toinen osa juttusarjaa, jossa avaan kilpaurheilijan psyykkisen valmennuksen teemoja. Viime aikoina moni kilpaurheilija on kertonut uransa aikaisista mielenterveyteen liittyvistä ongelmistaan – ja hyvä niin. Olisiko näiltä vältytty, jos apua olisi ollut saatavilla ja sitä olisi tarjottu oikeaan aikaan? Samaan hengenvetoon olemme kuulleet myös, että he yrittivät piilottaa vaikeutensa, koska ilmapiiri ei suosi herkkyyden tai haavoittuvuuden ilmaisua. Suomalaiskansallisesti on vain sinniteltävä, pärjättävä ja selviydyttävä. Surullista, mutta totta niin

Yksi merkittävimpiä mielen ohjaamisen taitoja on taito ymmärtää myönteisyyden ja elämänilon voima. Se edellyttää ajatusten, tunteiden ja toiminnan yhteen kietoutuneisuuden ymmärtämistä, mihin liittyy myös tahto, toiminnan ylläpito eli volitio ja motivaatio. Ohjaamalla ajatuksia on mahdollista vaikuttaa tunteisiin ja sitä kautta myös toimintaan , sillä tunteet ovat ihmiselämän toiminnan moottori. Millainen on mielenmaisemasi? Huomaamalla elämään, ympäristöön, itseen ja kanssaihmisiin liittyvät hyvät asiat, voi vaikuttaa oman mielen hyvinvointiin merkittävästi. Tutkimukset ovat osoittaneet, että myönteinen mieliala vaikuttaa immuunipuolustukseen ja sydämen rytmiin, joten ihan pienestä asiasta ei ole kysymys. Voimme valita, mihin kiinnitämme tarkkaavaisuutemme ja mitä huomioimme riippumatta siitä, mitä elämässä tapahtuu. Energia kulkee huomion suuntaan eli ihmisellä on luontainen taipumus etsiä ympäriltään niitä vihjeitä, jotka heijastavat mielentilaa, odotuksia ja vaikkapa

Coaching on kognitiivisen-, positiivisen- ja valmentavan psykologian periaatteiden, erityisesti mielen valmentamisen taitojen viemistä käytäntöön. Se on syvää itsetuntemusta ja itsensä johtamisen taitoja ajatusten, tunteiden, tahdon ja toiminnan alueilla. Taito katsoa peiliin Itsensä johtaminen on tämän päivän trendi. Onko itsen ja ihmisten johtamisen taito synnynnäinen ominaisuus? Mitkä ovat edelläkävijän ominaispiirteet? Kun puhutaan toisten johtamisesta, on ensin osattava johtaa itseään, sillä johtamisen toiminta rakentuu itsetuntemuksen ja energian varaan. Ilman itsetuntemusta ihminen ei tunne itsen ja maailman välistä suhdetta tai tunnista tapaansa olla maailmassa. Itsen johtamisesta puhutaan kuitenkin eri varsin kirjavilla termeillä ja useimmiten painopiste on oman toiminnan tavoitteellisessa johtamisessa. Itsen- ja toisten johtamisen taidoista yksi tärkeimmistä on kuitenkin taito katsoa peiliin. Millaista on ajatteluni? Miksi tietyt