Taitotietoisuus – moniosaamisen avaaminen

 

Onko sinulla paljon osaamista - taitoja joita pidät vakan alla, kuten vanha sanonta kuuluu? Monilla on ja yhtä moni on sokea potentiaalilleen. Tänä päivänä ja juuri tässä muuttuvassa maailmassa, jossa ammatit korvautuvat uusilla ja kätkeytyvät erilaisten osaamista kuvaavien sanojen alle, olisi tärkeää olla innostunut kokeilemaan uutta ja tunnistaa ja tunnustaa kaikki se, minkä taitaa. Sinun työsi on elää elämääsi tavalla, jolla on merkitystä sinulle.  

Moniosaaja on termi, jota keski-ikäinen ja sitä vanhempi kavahtaa käyttää, mutta milleniaaleille se on arkipäivää. Tieteessä moniosaajasta käytätetään nimitystä multipotentiaali ja sillä viitataan henkilöön, jolla on osaamispotentiaalia monilla eri alueilla. ”Kukaan ei ole seppä syntyissään”, joten mistä kaikesta moinen kumpuaa?

Moniosaaja tuntee oman ydinpersoonansa, vahvuutensa ja voimavaransa, samoin kuin selviytymisstrategiansa, puolustusmekanisminsa, pelkonsa ja kehittämiskohteensa. Hän käynnistää itse oman inspiraationsa, eikä jää odottelemaan syttyjä muilta. Itsetutkiskelun kautta syntynyt itseluottamus on mielentila, joka on rakentunut syvästä itsetuntemuksesta, itsetunnosta ja arvokkuuden kokemuksesta - luottamuksesta omaan mieleen, sen ohjaamiseen, omiin kykyihin ja suoriutumiseen. Koska moniosaaja ei jää odottelemaan sopivia olosuhteita, osaamisensa hän on kerryttänyt – ja tulee kerryttämään nopealuonteisen innostumisen kautta; valtava innostus johtaa asioihin syvällisesti perehtymiseen, into ja sen myötä syntyvä myönteinen tunnetila edesauttavat nopeaa oppimista ja omaksumista. Ja nämä puolestaan kasvattavat itseluottamusta. Itseluottamus on yhteydessä läsnäolon taitoon, vapaaseen mieleen ja tyhjään tilaan. Se on omaan osaamiseen (toistot, harjoittelu) liittyvää sisäistä luottamusta siihen, että osaa pystyy ja pärjää – luottamusta siihen, että tiedot ja taidot ovat olemassa, kehittyvät jatkuvasti ja tulevat esiin pinnistelemättä, luonnollisesti ja pakottamatta.

Kun omaan osaamisintoonsa suhtautuu rennosti, tietyn tieto- ja taitotason saavuttaminen avaa luovuuden ja ongelmanratkaisukyvyn ja taidon soveltaa oppimaansa mihin tahansa. Vaikka ihminen on laumasielu,  jolla on syvä tarve kuulua joukkoon, moniosaaja uskaltaa liikkua ja elää usein valtavirran ulkoulkopuolella, siellä mihin perinteinen elämänkaariajattelu ei ohjaa. Kun ei sovi mihinkään muottiin, on vapaa tekemään mitä haluaa. Kun uskaltaa tehdä kokeilemispäätöksiä vailla liikaa tietoa, voi sitä kautta löytää uudenlaisia mielenkiinnon kohteita.

Tämänhetkinen muuttuva työelämä on luontevaa multipotentiaalille. Hän ei jää tuleen makaamaan, vaan käyttää innostuksen energiaansa muutoksessa navigoimiseen. Aloittamiskyky on lahja ja muut seuraavat perässä, kun multipotentiaali porhaltaa syvemmälle tai kohti seuraavaa opittavaa. Luonnollisesti parhaiten heistä onnistuvat ne, joilla on syvä itsetuntemuksen taso – tietoisuus siitä, kuka paljaimmillaan on, millaiseen elämäntapaan haluaa sitoutua ja mitä tavoittelee. Itsetuntemus vahvistaa loppuunsaattamisen taitoa, joka saattaa muutoin olla moniosaajan haaste.

Innostus, uteliaisuus, rohkeus ja oppimisen ilo ovat moniosaajan keskeisiä vahvuuksia, jotka hän on saanut syntymälahjana. Multipotentiaalin merkityksellisyyden tunne syntyy siitä, kun voi luottaa intoonsa löytää uutta ja katsoa kokonaiskuvaa. Hänelle on luontevaa yhdistää eri aloja, erilaista osaamista ja liittää ihmisiä yhteen. Hän esittää itselleen toistuvasti kysymyksen siitä, missä on se kulminaatiopiste, jossa minun intohimosi kohtaa maailman tarpeen?

Yhteen tavoitteeseen tai kutsumukseen keskittyminen ei inspiroi moniosaajaa. Hänen tavoitteensa on tehdä täysillä montaa asiaa elämänsä aikana, eikä elämätön elämä vaani hänen kintereillään. Hän nauttii paikanvaihdoksista ja tekemisen rytmittelystä ja kulkee aistit auki kaikkialla. Hänen haasteensa voi kuitenkin olla kyllästyminen ja sen selättäminen vaatii malttia ja halukkuutta pysähtyä eri elämän kohtiin ihmettelemään, nauttimaan ja olemaan läsnä – arvostamaan jo olemassa olevaa. Hän osaa nauttia keskeneräisyydestä, sillä se on portti silkasta nautinnosta tekemiseen, mutta vain, jos on aidosti itsensä äärellä.

Mutta miten tämä liittyy taitotietoisuuteen ja mallintamisen periaatteeseen?

Moniosaaja on katutietoinen. Hän on käytännönläheinen ja pyrkii tulemaan juttuun muiden kanssa. Hän osaa asettua ei-tietämisen rooliin haluten vaalia kasvun ja oppimisen asennetta (growth mindset). Mallintaminen on yksi varhaisimmista oppimisen muodoista ja myös aikuisena merkittävä oppimisen edistäjä. Vaikka tämänhetkinen individualistinen aika tietyllä tavalla yrittää torpata ajatuksen ytimen hokemalla matraa ”ole oma itsesi”, silti mallintaminen on yksi parhaista ja luontevimmista keinoista oppia jotain sellaista toiselta, jota itsekin haluaa taitaa. Mallintaa voi myös ominaisuuksia, vahvuuksia ja luonteenpiirteitä, kuten tunne- ja vuorovaikutustaitoja, jämäkkyyttä ja myötätuntoa siinä missä luisteluhyppyjä, kastikkeen tekoa tai kukkien kasvattamista.

Mallintamisen periaatteeseen liittyvä entisaikainen mastari-kisälli –malli on tulevaisuudentutkijoiden mielestä vahvistumassa jälleen. Ihminen on aina kasvanut vertailusta; jokainen tarvitsee toista kehittyäkseen ja arvioidakseen omaa kyvykkyyttään. Vertailemisen tulisi kuitenkin kohdistua vain omaan kehittymiseen, sillä tulos on vertailukelpoinen vain, jos kaksi henkilöä olisi varustettuina täsmälleen samalla historialla – ja sitä se ei koskaan ole.

Mallintamiseen voi lähteä kahta reittiä – joko ihailun tai kadehtimisen kautta. Lopputulos voi olla sama, mutta prosessi on eri, sillä ihailun käyttövoimana toimii rakkaus ja kateuden vaille jääminen ja pelko. Jälkimmäisenkin voi kääntää rakkautta palvelemaan, jos ja kun tunnistaa toisella ihmisellä olevan sellaista, jota itsekin aidosti elämäänsä kaipaa.

Mieti hetki jotain ihmistä, joka osaa jotain tärkeää tai on sellainen, jolta toivoisit voivasi mallintaa jotain.

Mieti sen jälkeen miten hän sen tekee. Tarkkaile häntä. Mieti millaisia opintoja, toistoja ja harjoittelua se on vaatinut ja kysy sitä häneltä. Jatka hänen seuraamistaan ja kysele jatkuvasti, sillä kysyminen on ajattelun korkeampi muoto ja aktivoi aivoja kohti ratkaisua.

v  Mitä? Miten?

v  Mieti mitä taidon oppiminen sinulta vaatii?

v  Mihin olet valmis sitoutumaan?

v  Mitä hyvää juuri tuon taidon tai ominaisuuden taitaminen tuo tullessaan?

Mikä on sinun halusi toimia? Psykologiassa motivaatio on käyttövoima, halu, tahtotila, joka on kaiken tavoitteellisen toiminnan liikkeelle paneva voima. Motivaatio perustana ovat tunteet, erityisesti miellyttävien tunnekokemusten hakeminen ja epämiellyttävien välttäminen. Tunteet ovat täysin henkilökohtaisesti värittyneitä, sillä kasvuhistoria, uskomukset, tunnelukot ja traumat, kuten myös vahvuudet ja lahjakkuus ohjaavat vahvasti sitä, millaisia valintoja itse kukin tekee – eli sitä mihin laittaa energiaa. Moniosaajalla on usein paljon oppimiseen liittyvää tunnepohjaista energiaa, joka on hyvä valjastaa, sillä motivaatio tarvitsee käyttövoimakseen selkeän tavoitteen. Hyvä tavoite on selkeästi muotoiltu.

Tavoite x Onnistumisen ennakointi x Tunne x Emootio x Sitoutuminen. Minkä eteen suostut näkemään vaivaa?

Moniosaaja tietää, että matka on päämäärää tärkeämpi ja tiedostaa, että aina on valinnan mahdollisuus. Motivaatio on on kuitenkin päämäärän saavuttamisessa välttämätöntä, koska jos ei ole selvää visiota siitä, mitä aitoa hyvää tavoite tuo tullessaan, ihminen ei malta toimia, jaksa tehdä oppimisessa ja rutiinien muodostumisessa vaadittavia toistoja tai toteuttaa muutoksia, joita tavoitteen saavuttaminen vaatii. Hän jaksaa ponnistella vain, jos näköpiirissä on jotain sellaista, minkä uskoo tuovan mukanaan hyvää oloa, myönteistä virettä ja intoa. Motivaation ylläpito on tavoitteen pitämistä mielessä sekä sitä, ettei tee mitään niin ikävää, että tekisi mieli lopettaa itselle edullinen toiminta.                           

Moniosaaja synnyttää mahdollisuuksia oppia sen sijaan, että jäisi odottamaan niitä. Mallintaminen ei tee kenestäkään toistensa klooneja, vaan varmistaa sen, ettei energia hukkaannu asioihin, jotka voi oppia suoraan seuraamalla toista. Vähitellen omat taidot kasvavat ja voidaan jo puhua taitotietoisuudesta.

Moniosaamisen eetos ja taitotietoisuus ovat tärkeitä tulevaisuuden taitoja, kun yrittäjyyden painoarvo itsensä toteuttamisen tapana nousee ja ammatit muuttuvat siihen suuntaan, että oma muuntuva osaaminen ja siihen liittyvät roolit tulisi osata kuvata yhdellä sanalla tai lyhyellä sanayhdistelmällä. Mallintamisen voima yhdistettynä motivaatioon toimia omasta sisäisyydestä, innosta ja luovuudesta käsin puolestaan tuottaa tyytyväisyyttä, vahvistaa minäpystyvyyttä ja luo edellytykset menestyä elämässä tavoilla, jotka myötäilevät juuri sinun käsitystäsi onnellisuudesta. Kaikki tämä ruokkii rakkautta elämää kohtaan.

Minä toimin työssäni taitotietoisesti siltana tieteen ja käytännön välillä. Olen Innostaja, Mahdollistaja ja Huolenpidon ilmapiirin luoja. 

Kuka sinä olet?