Miksi ammatticoach tarvitsee kriisi- ja traumaosaamista?

 "Kun ihminen on kriisissä, hän ei useinkaan selviydy aiempien kokemustensa avulla vaan joutuu etsimään uusia selviytymiskeinoja sopeutuakseen tilanteeseen. Kriisissä on eri vaiheita, joissa keho reagoi eri tavalla ja kyky käsitellä tunteita on erilainen. Näin ollen jokainen vaihe edellyttää ymmärrystä ja erilaista apua ja tukea."

Kriisin voi laukaista yksittäinen, äkillinen ja järkyttävä kokemus, tai kriisi voi syntyä hitaammin, erilaisten elämäntilanteen haasteiden, kehityskriisien ja kasautuvan stressin myötä. Juuri nyt elämme yhteiskuntana yhden kriisin keskellä ja edellisen jälkimainingeissa – ja molempien vaikutuksesta kriisi voi oireilla turvallisuuden tunteen murenemisena ja elämänhallinnan haasteina. Riippuen henkilökohtaisista haavoittuvuustekijöistä ja resilienssistä eli toipumisen taidoista, toinen voi oireilla rajustikin pieneltä tuntuvan kriisin seurauksena ja toiselta kamelin selkä katkeaa ja jaksaminen loppuu vasta äärimmäisessä tilanteessa. 

Kriisitilanteessa on kuitenkin normaalia oireilla. Lue lisää tästä: https://katjavainikainen.blogspot.com/2020/04/ymmarra-itseasi-mielen-ja-kehon.html

Kun ihminen on kriisissä, hän ei useinkaan selviydy aiempien kokemustensa avulla vaan joutuu etsimään uusia selviytymiskeinoja sopeutuakseen tilanteeseen. Kriisissä on eri vaiheita, joissa keho reagoi eri tavalla ja kyky käsitellä tunteita on erilainen. Näin ollen jokainen vaihe edellyttää ymmärrystä ja erilaista apua ja tukea.

Avainasia 1. Kriisistä toipuminen edellyttää tietoisen muistin piirissä olevan kielellisen kertomuksen rakentamista tapahtuneesta ja/koetusta, koska siten niitä voi halutessaan muistella, mutta koettu ei tunkeudu mieleen kriisitilannetta muistuttavien laukaisevien ärsykkeiden vuoksi hallitsematta. Kriisi voi aktivoida myös aiemmat, käsittelemättömät kriisit ja (kiintymyssuhde)traumat.

Avainasia 2. Järkyttävien muistojen/tilanteiden läpikäyminen palvelee kriisitilanteessa siihen liittyvien tunteiden muokkaamista ja useimmissa tapauksissa luo sietokykyä muistojen sisällölle. Mikäli kokemus ei muokkaudu osaksi omaa elämäntarinaa ja siten yhdisty muihin muistoihin, ihminen alkaa kehittää hermostollisia yli- ja alivireysmalleja, jotka ennustavat traumaperäistä stressihäiriötä, joka on tärkeää tunnistaa.

Tiesitkö, että kaksi kolmasosaa lapsista kokee trauman ennen 16. ikävuottaan? Kolmasosa trauman kokeneista puolestaan kärsii posttraumaattisesta stressihäiriöstä (PTSD). Trauman tuoma kärsimys on osa elämää, jonka tyypillisiä seurauksia ovat tunteiden säätelyyn, itsetuntoon ja ihmissuhteisiin liittyvät pulmat. Henkinen kärsimys ei ole mielen sairautta, mutta se on valitettavasti monen psyykkisen ongelman taustalla. Toistuva uupuminen, (korkean toimintakyvyn) masennus, ahdistus, unettomuus, riippuvuudet, syömishäiriöt, pelkotilat ja persoonallisuushäiriöt voivat kätkeä traumataustan.

Syvimmät haavat saadaan ihmissuhteissa ja niistä kaikkein kivuliaimmat varhaisessa lapsuudessa. Hoivaajien aiheuttamat pitkäaikaiset traumakokemukset ovat erityisen haitallisia, koska he haittaavat psykofyysisen säätelykyvyn kehittymistä. Siksi puhun trauman yhteydessä aina kiintymyssuhteista ja puutteellisen emotionaalisen vastavuoroisuuden haitallisuudesta psyykkiselle kehitykselle.

Traumoilla ja traumatisoitumisella on monet kasvot, jotka kätkeytyvät helposti. Traumat vaikuttavat identiteettiin ja maailmankuvaan. He voivat estää onnellisuuden ja hyvinvoinnin. Ne voivat estää urakehityksen, parisuhteen tai eristää. Traumatisoitunut ei tunne olevansa kotonaan maailmassa, vaan voi tuntea olevansa kehonsa vanki ja tunteidensa armoilla, kun menneisyys tunkee luvattomasti nykyhetkeen, mieli välttelee ja keho reagoi yli- ja alivireystilaoirein. Kun tähän liitetään traumaperäiset muutokset ajatuksissa ja tunteissa, ihminen on elossa, mutta psyykkisen kasvun ja hyvinvoinnin kustannuksella, eläen puolella liekillä.

Usein suurin haaste traumatisoituneen ihmisen kohtaamistilanteessa on läsnäolevan, myötätuntoisen kuuntelemisen puute ja traumatisoitumisen tunnistaminen Se on inhimillistä, sillä toisen ihmisen vaikeat kokemukset voivat nostaa pintaan myös ammattiauttajan traumat, pelot ja surut. On mahdotonta ymmärtää toisen ihmisen kärsimystä täysin. Mutta voimme kunnioittaa sitä tunnustamalla se etäisyys, joka aina säilyy suhteessa toisen kokemuksiin. Jokainen kohtaaminen voi olla uuden matkan alku, jolla kurotamme kohti ja toimimme tavalla, joka tukee myötätuntoa ja mielen ja kehon rauhaa.

Jotta tämä mahdollistuisi, tulisi ammatticoachilla olla perustiedot ja taidot kriiseistä ja traumoista niiden tunnistamiseen ja mahdollisen ensiavun antamiseen. Ammatticoachin tulee ymmärtää isossa kuvassa kriisien ja traumojen vaikutus yksilön psyykkiseen hyvinvointiin, kykyyn käsitellä tunteita ja hallita stressiä mielen ja kehon tasolla, jotta tuen oikea-aikainen tarjoaminen voi olla mahdollista.

Sen lisäksi, että asiakkaan asiat pahimmillaan voivat nostaa pintaan ammattiauttajan omia vaikeita kokemuksia, myös asiakkaan kokema trauma tai akuutti kriisi vaikeuttaa henkilön kykyä käsitellä ja hyötyä coaching-prosessista. Ammatticoachin on eettistä kyetä tunnistamaan ja kohtaamaan kriiseihin ja traumoihin liittyviä tilanteita asianmukaisesti, jotta coaching-prosessi voi ennen kaikkea olla turvallinen, mutta myös tehokas. Auttajan vastuulla on myös hänen oman kuormituksensa purku: https://katjavainikainen.blogspot.com/2020/05/apua-auttajalle-kuinka-pidat-ylla-omaa.html

Kokemukseni mukaan tieto kriiseistä ja traumoista auttaa ammatticoachia tunnistamaan mahdolliset ongelmat varhaisessa vaiheessa ja tiedostamaan omat rajansa ja kykynsä auttaa asiakasta. Ymmärryksen lisääminen ja tiedon kartuttaminen tekee työstä turvallisempaa ja vaikuttavampaa sen lisäksi, että se lisää myös omaa psykologista turvallisuutta ja ammatillista itseluottamusta.

Eettistä on myös auttaa asiakasta hakemaan asianmukaista, terapeuttista apua.

Palaute kriisi- ja traumakoulutuksista on ollut erinomaista – ja uskoakseni sen vuoksi, että aihealueet ovat usealle ihmissuhde- ja auttamistyötä tekevälle vieraita, vaikkakin juuri nyt todella ajankohtaisia. Toisaalta myös siksi, että traumatisoitumiseen liittyvä ymmärrys ja siitä puhuminen on tullut ajankohtaiseksi vasta viime vuosina – siitäkin huolimatta, että traumatisoituminen on psykofyysinen oireisto, jolla on sekä kauaskantoiset seuraukset, että tarttumapintaa lähes jokaiseen. Coaching- ja valmennuskoulutuksiin ei myöskään automaattisesti sisälly tietoutta kriiseistä ja traumoista, jolloin koulutuksen hankkiminen jää ammattilaisen omalle vastuulle. 

Traumatietoisuus on avain turvalliseen ja vakauttavaan asiakastyöhön – ja se voi auttaa sinua itseäsikin. Vaikka traumaa ei pääse pakoon, mahdottomilta tuntuvista tilanteista voi selvitä. Ei aina helposti, eikä nopeasti, mutta tuen turvin. Se, mikä on suhteessa rikottu, voi suhteessa myös parantua. Häpeä ja yksin pärjäämisen eetos on katkaistava – ja sinulla on ammattilaisena mahdollisuus siihen. Oletko mukana?

Juuri nyt sinulla on hyvä mahdollisuus osallistua edullisesti mistä päin maailmaa tahansa uudistettuihin ja sisällöllisesti laajennettuihin kriisi- ja traumakoulutuspäiviin. Lisää tietoa löydät alta!

Kriisi- ja traumakoulutukset ihmissuhdetyöntekijöille

Kriisi- ja traumatyön koulutuspäivät (2+2 pv) järjestetään etänä Zoomin välityksellä. Koulutuksen hinta on 279 e (sis. alv) / kahden päivän jakso ja se laskutetaan ennakkoon jaksoittain. Koulutus sisältää laajan teoria- ja harjoitusmateriaalipaketin, joita voi hyödyntää omassa työssä.

Koulutuspäivät on suunniteltu mahdollistamaan myös osallistujan oma henkilökohtainen kasvuprosessi. Kriisien ja traumojen omakohtainen pohdinta teorian ja käytännön harjoitusten sekä yhteisen dialogin yhdistelmänä on tehokas keino ottaa haltuun nämä tärkeät ja ajankohtaiset aihealueet. Lisäksi päivissä on tilaa kysymyksille ja käytännön esimerkeille.

Ilmoittautumiset ja lisätietopyynnöt: valmennusseveliina@gmail.com

Kriisityön koulutus ti-ke 1.-2.4.2025 klo 9-16

Kriisityön koulutus on suunnattu kaikille ihmissuhdeammateissa toimiville, jotka kohtaavat työssään kriisitilanteita ja/tai kriisissä olevia ihmisiä: Ammatticoachit/valmentajat, opettajat, kehittämistyötä tekevät, työnohjaajat, lasten- ja nuorten ohjaajat, kuraattorit, fysioterapeutit, toimintaterapeutit. Koulutus sopii kaikille, jotka tarvitsevat työnsä tueksi perusymmärrystä kriiseistä.

Koulutuspäivät antavat ihmismielen toimintaan liittyvää teoreettista tietoa sekä käytännönläheisiä tapoja ja menetelmiä ymmärtää ja kohdata kriisissä olevia ihmisiä ja työyhteisöjä.

Koulutus perustuu kriisi- ja traumapsykologiseen-, kognitiiviseen- ja positiiviseen psykologiaan ja hyödyntää ratkaisukeskeisyyttä uusimpien resilienssiin, luonnolliseen toipumiseen ja trauman jälkeiseen kasvuun liittyvien teorioiden valossa. Koulutuksen sisällössä näkyy kouluttajan vahva työkokemus kriisien ja traumojen parissa ja koulutuksessa painottuukin valmiudet soveltaa ajantasaista tietoa, joka voi auttaa ihmistä toipumaan takaisin normaaliin arkeen.

Koulutuksessa käsitellään erikseen seuraavat kriisi-interventiot:

•       Psykoedukaatio:

•       tiedon jakaminen ja neuvonta

•       Hermoston toiminnan ymmärtäminen

•       Itseapumenetelmät

•       Itse- ja oirearvioinnit

•       Käytännöllinen ensiapu ja siihen liittyvät harjoitukset

•       Sijaistraumatisoituminen ja tunnetartunta

•       Kriisi työyhteisössä: Työntekijän henkilökohtainen elämä on aina osa työyhteisön arkea. Työrooli ei aina riitä suojaamaan oman elämän ahdistuksia tulemasta työpaikalle. Jos oma tasapaino on uhattuna, henkilökohtainen näkökulma voittaa työnäkökulman.

•       Debriefing-mallin mukainen työmenetelmä

Koulutuspäivien sisältö:

•       Mitä ihmissuhdetyöntekijän on hyvä tietää kriiseistä ja mielen ja kehon toiminnasta kriisitilanteissa? 3 T: TUNNISTA, TUNNUSTA JA TURVAA

•       Psykoedukaatio:

•       Mielen hallintaan liittyviä käsitteitä

•       Kriisin vaikutukset

•       Kriisin vaiheet ja mielen puolustusmekanismit eri vaiheissa

•       Auttaminen kriisin eri vaiheissa

•       Normalisointi: Kriisi ja normaalit keho-mieli reaktiot: tunnista

•       Oirekartoitus

•       Kriisi ja hermosto: toleranssi-ikkuna: tunnusta

 

•       Miten ihmissuhdetyöntekijä voi tukea kriisitilanteessa?

•       Turvaa: Vahvista turvallisuuden tunnetta

•       Kaksoistietoisuus + toimintalista

•       Turvapaikka

•       Selviytymisen voimavarat

•       Basic ph.

•       Selviytymistapakysely

•       Itsehoito

•       Voimavaraistava jälkipuinti itsehoitomenetelmänä

•       Parantava kirjoittaminen

•       Itsen rauhoittamisen keinot

•       Kriisi työyhteisössä: Ota avuksi debriefing-mallia soveltava työskentelytapa

•       Miten työyhteisössä voidaan mobilisoida tarvittava tuki

 

Traumatyön koulutus 27.-28.3.2025 klo 9-16

Traumatyön koulutus on suunnattu kaikille ihmissuhdeammateissa toimiville, jotka kohtaavat työssään kriisitilanteita ja/tai traumaattisia kriisejä: ammatticoachit/valmentajat, opettajat, kehittämistyötä tekevät, työnohjaajat, lasten- ja nuorten ohjaajat, kuraattorit, fysioterapeutit, toimintaterapeutit. Koulutus sopii kaikille, jotka tarvitsevat työnsä tueksi perusymmärrystä traumatisoitumisen mekanismeista. Koulutus on toinen kriisi- ja traumatyön sarjaa, jonka vuoksi osallistujalta toivotaan perusymmärrystä kriiseistä joko osallistumalla kriisityön koulutuspäiviin tai muulla tavoin hankittua perusosaamista.

Koulutuspäivät antavat ihmismielen toimintaan liittyvää teoreettista tietoa sekä käytännönläheisiä tapoja ja menetelmiä ymmärtää ja kohdata traumaattisessa olevia ihmisiä, tunnistaa traumaperäinen stressihäiriö (PTSD) ja tukea oireyhtymästä kärsivää ihmistä.

Koulutus perustuu kriisi- ja traumapsykologiseen-, kognitiiviseen- ja positiiviseen psykologiaan ja hyödyntää ratkaisukeskeisyyttä uusimpien resilienssiin, luonnolliseen toipumiseen ja trauman jälkeiseen kasvuun liittyvien teorioiden valossa. Koulutuksessa painottuu kouluttajan vahva työkokemus, traumainformoitu työote ja traumaan liittyvä keho-mielen ymmärtäminen sekä traumatisoitumisen vaikutukset elämän kulkuun.

Koulutuksessa käsitellään erikseen seuraavat traumatisoitumiseen liittyvät aihealueet:

•       I-II –tyypin traumat

•       Kiintymyssuhdetraumat

•       ASD, PTSD, CPTSD

•       Dissosiaatio

•       Trauman vaikutukset elämässä: keho ja mieli

 Koulutuspäivien sisältö:

•       Mitä ihmissuhdetyöntekijän on hyvä tietää traumatisoitumisesta?

 

•       Mitä traumatisoituminen tarkoittaa – käsitteitä:

•       I,II ja III-tyypin traumat

•       Trauma ja kiintymyssuhteet.

•       Mielen puolustusmekanismien käyttö kiintymyssuhdetraumoissa

•       Trauma ja häpeä

•       Traumatisoituminen ja hermosto.

•       Traumatisoituminen ja keho-mieli.

•       Trauman vaikutukset ajatteluun, tunteisiin ja käyttäytymiseen.

•       Traumatisoitumisen vaikutus ihmissuhteisiin ja tulevaisuuteen   

•       Miten ammatticoach voi tukea traumatisoitunutta? 

•       Arjen vakauttaminen. 

•       Validointi.

•       Tunteiden käsittely coachingin keinoin.

•       Katso käytöksen taakse.

•       Tunteiden säätely ja keinot.

•       Tunteiden hallinnan strategiset askeleet.

 •       Turvan vahvistaminen ja kehoresurssien juurruttaminen

•          Dual awareness I ja II

•         Toimintalista

•          Turvapaikkaharjoitus

•          Kehollisia (mielikuva)harjoituksia

        Lämpimästi tervetuloa! Lue täältä lisää siitä, mitä traumatietoinen työskentely käytännössä on:https://katjavainikainen.blogspot.com/2025/01/traumatietoinen-tyoskentelyote-osaksi.html