Matkalla hyvään oloon
Jokainen määrittää ja lopulta itse päättää oman hyvän olonsa - ja polkunsa sen saavuttamiseksi. Siitäkin huolimatta, että ulkoisesti hyvän elämän mallikappaleita puskee näkyville joka tuutista. Hyvää elämää, hyvää oloa ja onnellisuutta on tutkittu Suomessakin jo kohtuullisen pitkään ja tutkimustulokset ovat hieman erilaisia riippuen mistä kulmasta asiaa lähestytään. Suurin löydös arkisen hyvinvoinnin kannalta lienee ollut suuri itsestäänselvyys eli jo Freudin aikanaan lanseeraama kyky rakastaa ja tehdä työtä yhdistettynä läsnäolon taitoon ja kiireestä luopumiseen. Toki nämä asiat pitävät sisällään liki käsittämättömän määrän eri vivahteita ja määritelmiä. Mutta jos kuitenkin lähdettään siitä, että annettaisiin kaikille mahdollisuus miettiä: Mitä hyvä olo juuri sinulle merkitsee? Ota hetki aikaa, hengitä muutaman kerran syvän sisään ja ulos, ja anna mieleesi nousta kuva sinusta, kun voit hyvin. Millaiselta sinusta tuntuu? Miltä näytät? Mitä teet? Millaisia värejä siihen liittyy? Jos haluat vahvistaa mielikuvaa, voit piirtää tai kirjoittaa siitä.
Kun katselet hyvän olon projektiasi läsnäollen, hyväksyen ja hyvällä itsetunnolla varustettuna, näet tulevaisuudessa haasteita ja voit kokea onnistumisen, oppimisen ja löytämisen riemua. Voit nähdä asioissa myönteiset puolet ja olla kiitollinen siitä, mitä olet viime aikoina saanut aikaan, etkä painottaa sitä, mitä jäi saavuttamatta. Osaat olla armollinen itsellesi. Tämäkin on sana, joka viittaa vahvasti pyhään kirjaan, mutta armollisuuden kokemus auttaa sijoittamaan saavuttamatta jääneet asiat tulevaisuuden tavoitteiksesi tai luomaan uusia itsellesi sopivampia tavoitteita ja kykenet tekemään toimintasuunnitelman niitä kohti. Pystyt ajattelemaan ja näkemään sen hetken yli, jolloin tuntuu pahalta ja näkemään terveemmän, onnellisen tulevaisuuden, jossa sinä olet sinä ja niin on hyvä. Uskallat ja haluat kulkea sitä kohti, vaikka vaatisi suurtakin muutosta, joutuisit joskus kieltäytymään jostain tai et saisi kannustusta. Niin kliseiseltä kun tuntuukin sanoa, muista silti, että jokainen vastoinkäyminen sisältää opetuksen. Lisääntyneiden fyysisten ja psyykkisten voimiesi myötä voit nähdä kauas horisonttiin ja nauttia koko matkasta!
Todennäköisesti mieleesi piirtyi jokin ajatus, tunne tai mielikuva, että hyvän olon saavuttamiseen tarvitaan sekä fyysisiä että psyykkisiä elementtejä. Jokaiselle tämä lopputulos on omanlaisensa, mutta näiden saavuttamiseen on vain yksi reitti: itsensä tunteminen ja hyväksyminen, tavoitteen asettaminen ja pakoista hellittäminen. Mutta miksi?
Millaisella matkalla olet? |
Kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin lisääntyminen on itsensä tuntemisen ja sisäisen voiman löytämisen matka, joka vaatii sitoutumista. Se edellyttää omaan mieleen ja kehoon tutustumista, mikä tapahtuu vain omien asioiden äärelle pysähtymisenä. Mikä minulle on tärkeää? Mitä kehoni tarvitsee? Mitä mieleni kaipaa? Mitä oikeasti haluan? Mistä minun kannattaa luopua?
Olennaista on, että otat vastuun omasta käyttäytymisestäsi, teoistasi, sanoistasi, ajatuksistasi ja elämäntyylistäsi. Kukaan muu ei voi tehdä sitä puolestasi. Vastuunottaminen tarkoittaa sen tunnustamista, että hyvinvointisi lisääntyy sisältäsi käsin. Alat vastaamaan omiin henkilökohtaisiin tarpeisiisi. Vastuussa oleminen on myös kykyä vastata: kuunnella itseäsi, herättää eloon unohtuneet puolet itsestäsi. Itsetutkiskelun avulla opit uutta, löydät ja saat käyttöösi kaikki voimavarasi, joilla voit vaikuttaa sekä mieleesi että kehoosi. Opit tietämään mitä tahdot, uskallat ilmoittaa siitä maailmalle ja teet voitavasi, et yhtään enempää, mutta korjaat kurssia tarvittaessa.
Keho tarvitsee arvostusta ja kaipaa hyvänä pitoa, mutta monesti sen kantajan ja kehon käsitykset hyvästä olosta ovat ristiriidassa. Keho tarvitsee sopivassa suhteessa ravintoa, lepoa ja liikettä ja oikea suhde löytyy kehoa kuuntelemalla. Nykyihmisen keho saa useimmiten liikaa paikallaanoloa (johtuuko liiasta työnteosta?), liian vähän liikuntaa ja unta ja liikaa ruokaa. Kuitenkin vain toimivaa kehoa voi oppia kuuntelemaan. Syömisen psykologiasta puolestaan tiedämme sen, että ruoka sinänsä ei aiheuta yhtään negatiivista tunnetta, vaan sinä itse aiheutat ne omalla suhtautumisellasi. Myös syömiseen pätee saman kuin elämään yleensä: uteliaisuus lisää onnellisuutta. Heittäydy makujen valtaan, nauti ja elä! Älä analysoi puhki tai kumarra dieettejä, vaan mieti mitä kehosi ja mielenterveytesi kullakin hetkellä oikeasti tarvitsee. Terveys ja nautinnot eivät ole toisiaan poissulkevia asioita, niistä molemmista voi puhua samassa lauseessa.
Millaiseen valokeilaan itseti asetat? Kuinka joustava olet? (Malli Eve, Kuvaaja Jutta Juvonen) |
Oman tavoitteen ja tahdon kannalta on tärkeää uskaltaa suhtautua arvostavasti menneeseen, nykyiseen ja tulevaan. Sen sijaan, että keskittyisit olemassa oleviin ongelmiin ja yrittäisit epätoivoisesti ratkoa niitä, tai kielteisinä koettuihin persoonallisuuden piirteisiin ja muuttaa itseäsi, on aluksi tärkeämpää tutkia aikaisemmat menestymiset ja nykyiset voimavarat - ja kuvitella toivottu tulevaisuus. Kuten sanottu, itsesi ja tarpeidesi tuntemisen myötä osaat luoda toimintaa, joka vie sinua kohti toivottua tilaa ja tahdonvoimasi avulla pystyt toteuttamaan muutoksen - ja sen jälkeen ylläpitämään sitä. Siitähän hyvässä olossa ja huippukunnossa on kysymys. Voit aloittaa itseesi tutustumisen ja menestystekijöidesi kartoittamisen seuraavalla tehtävällä:
Voimavarojasi - menestystekijöitäsi ovat mm. ominaisuutesi, lahjasi, taitosi, tietosi, kokemuksesi ja sinua ympäröivät ihmiset. Kirjaa ylös kaikki mitä saat mieleesi ja voit täydentää listaa vaikka loppuelämäsi ajan. Joskus auttaa, kun katsoo itseään myös toisten näkökulmasta. Miten ystäväsi tai puolisosi näkee sinut ja taitosi? Mieti, millaisina hetkinä olet onnistunut ja mikä sinua on siinä auttanut? Kuvittele erityisesti, miten nämä onnistumistekijät auttavat sinua saavuttamaan tavoittelemasi hyvän olon? Tässä mykän oloisessa kulttuurissamme ihmiset tuntuvat uskovan, että menneet koettelemukset täytyy piilottaa, mutta totuus on kuitenkin onnellisuuden kannalta päinvastainen; mitä enemmän uskallat nähdä vastoinkäymisiäsi asioina, joista olet selvinnyt, sitä enemmän voimavarasi nykyhetkessä kasvavat ja näet ja aistit asioita, tapahtumia ja mahdollisuuksia ympärilläsi. Ja huomaat, että moni muukaan ei ole elämäänsä ruusuilla tanssinut – ja se luo yhteisyyttä ihmisten välille.
Tunteet ja käytös määrittelevät ihmisenä olemisen perustaa. Älä unohda kääntää syntymälahjaksi saamiasi temperamenttipiirteitä voitoksesi ja muista, että heikkouksiesi tai kehittämistarpeidesi tuntemisella on myös merkitystä. Kun tiedostat ne, voit valjastaa nekin palvelemaan onnistumista, esimerkiksi näin:
Jos tiedät suhtautuvasi uusiin asioihin varauksella, voi olla tavoitteen kannalta helpompaa aloittaa vain yhdestä muutoksesta kerrallaan ja pysyä samassa työpaikassa, pitäytyä tutuissa ja turvallisissa liikuntalajeissa, tai olla muuttamatta syömistottumuksia radikaalisti. Jos taas aloitat helposti ja tiedät kyllästyväsi nopeasti, voi usean eri lajin vuorottelu auttaa pitämään motivaatiota yllä tai uudet reseptit innostaa kokkaamaan terveellisemmin. Pidä silmäsi auki mahdollisuuksille. Jos rutiinit ärsyttävät, voi kehon viestien, kuten luonnollisen näläntunteen tai väsymyksen kuunteleminen auttaa toimimaan terveemmin kuin kellon mukaan eläminen. Jos tarkkuus on vahvin ominaisuutesi, tee treenilistoja tai laske kaloreita. Jos taas tiedät tarvitsevasi muiden kannustusta, voi yhteinen projekti kaverin kanssa olla sinun juttusi, tai jos tiedät, ettet tiedä huippukuntoon tarvittavista aineksista tarpeeksi, on hyvä kysyä asioista tai hakea tietoa sinulle sopivalla tavalla. Palkkaisitko ehkä valmentajan?
Positiivinen psykologia kannustaa myös ennakoimaan haasteita –siitäkin huolimatta, että uskaliaimmat yrittävät unohtaa ne kokonaan ja iskevät päänsä pensaaseen. On viisasta varautua, mutta senhän me tiedämmekin jo sodan jälkeen eläneiltä vanhemmiltamme, jotka opettivat meille sanonnat ”itku pitkästä ilosta” ja ”joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa”. Nämä kansalliset uskomuksemme tuppaavat muokkaamaan elämäämme aivan kuten olisimme jääneet lapsuudenaikaiseen vaiheeseen, jossa mieli puntaroi taikauskoa ja todellista elämää rinnakkain. Kaikki varmaan muistavat joskus hypänneensä laattojen yli tai loikkineensa suojatien valkoisia raitoja pitkin. Jos teen näin, mitään pahaa ei tapahdu! Valitettavasti ja onneksi se ei toimi näin – pelastus on vastoinkäymisiin varautuminen, jonka ansioista meille murehtimisen sijaan vapautuu energiaa elää. Tämä ns. kaksoisajattelu tarkoittaa sitä, että ihminen yhtä aikaa pitää yllä myönteistä kuvaa itsestään ja uskoo saavuttavansa tavoitteen, mutta kohtaavansa matkalla joitakin ongelmia. Mieti nyt hetki tavoitteen saavuttamistasi ja kirjaa ylös kaksi tärkeintä hyötyä, jotka onnistuminen tuo tullessaan. Kirjaa seuraavaksi ylös, mitkä asiat koet haasteiksesi. Ja nyt kaksoisajatteluun: Kuvittele saavuttamiasi hyötyjä ja kuvaile tarkasti kuinka ne parantavat elämääsi. Mieti sen jälkeen suurinta onnistumisen tiellä olevaa estettä ja kuvaile tarkasti, miten toimimalla aiot haasteesi voittaa. Tarvitsetko asennemuutosta? Pystytkö siihen yksin? Kenen apua tarvitset? Löydä ratkaiseva tasapaino saavutuksen tuoman hyödyn ja matkallasi mahdollisesti kohtaamiseni ongelmien välillä ja päätä miten juuri sinä osaat, aiot ja haluat omat haasteesi voittaa.
Itsen tuntemisen kautta sinä myös arvioit koko prosessia matkalla hyvään oloon. Matka on harvemmin suora, kohtaat väistämättä mutkia, ylä- ja alamäkiä. Jos itsesi tunteminen on heikkoa, puristat ja pakotat itseäsi tai mietit liikaa millaiselta muiden silmissä näytät, tavoite voi tuntua mahdottomalta saavuttaa - etenkin jos jäät kiinni epäonnistumisiin. Heikko itsearvostus ja asioiden pakottaminen myös lannistavat, kun tulee takapakkia ja ajaa tekemään huonoja valintoja. Jos et arvosta itseäsi etkä tiedä tarkalleen miksi olet tähän projektiin ryhtynyt, on helppo jatkaa entisiä elämäntapoja ja ”antaa mennä” – ja olet jälleen matkalla sellaiseen, mistä ei seuraa hyvää oloa. Antaa mennä –mentaliteetti eli luovuttaminen on tila, jossa torjut omat tavoitteesi ja heität pois onnistumisen toiveet.
Itsensä hyväksyminen alkaa niiden uskomusten ja pelkojen tunnistamisesta, jotka pitävät yllä kokemusta omasta arvottomuudesta, joka kutsuu luovuttamaan. Kolossaalinen epäonnistumisen pelko sitoo energiaa kaikilta aikeilta. Pysähdy päivän mittaan hetkeksi kysymään itseltäsi: Hyväksynkö itseni tällä hetkellä juuri sellaisena kuin olen? Älä tuomitse itseäsi, vaan tule tietoiseksi siitä kuinka suhtaudut kehoosi, tunteisiisi, ajatuksiisi ja käyttäytymiseesi. Hyväksyminen avaa mahdollisuuksia, luovuttaminen puolestaan sitoo sinut siihen, mitä et saavuttanut ja luonnollisesti lisää tuskaa. Kun arvottomuuden kokemus tulee tietoisuuteen, se alkaa menettää voimaa hallita elämääsi ja pystyt tekemään parempia valintoja. Ja sitoutumaan itsenäsi olemiseen. Se ainakin on asia, jossa kukaan ei voi sinua voittaa!
Ristiretkellä hyvään oloon on syytä muistaa, että tekeminen täytyy myös tasapainottaa tekemättömyydellä – eli olemalla. Suorittavalla nykyihmisellä on tapana takertua kontrolliin tai valtaan tehdäkseen oikeutusta olemassaololleen, ja lakata silti olemasta ja alkaa tehdä. Kuitenkin hyvinvoinnin lisääntyminen mahdollistuu päästämällä irti kontrollista ja antamalla asioiden tapahtua – palaamalla olotilaan jossa vallitsee luottamus ja läsnäolo. Asennemuutos kohti pelkkää olemista vaatii luopumista vastustuksesta ja astumista luottamuksen tilaan – tällöin pääsemme irti logiikasta ja avaudumme intuitiolle ja sisäisille tuntemuksille ja luovumme tarpeesta hallita. Antautuminen tälle tunteelle tarkoittaa päättämistä, että lakkaat taistelemasta itseäsi ja maailmaa vastaan ja alat sen sijaan rakastaa. On turha odottaa, jos rakkautta ei ole ensin herättänyt itsessä, että sitä saisi vastaan muualta. Ihminen, joka ei rakasta itseään, herättää usein kanssaihmisissä pelkoa. Rakkaus on vapautus kaikesta epämieluisasta pahasta olosta, mutta vapautus ei ole murtautumista ulos mistään – se on luontevaa sulautumista siihen itseen, joka todella olet.
Muista nämä itsetunnon rakennusainekset kohti hyvää oloasi:
Tunnistaminen (tällainen olen, näitä asioita haluan)
Tunnustaminen (nämä osaan, näitä en)
Työstäminen (mitä sitoudun tekemään)
Tavoite (minne aion mennä)
Toiminta (miten sinne menen)
Tahdonvoima (Tahdonvoima tottelee tavoitetta, kun muistat hellittää pakoista)
Kommentit
Lähetä kommentti