Tietoisuuden johtamisesta
Jahdatessani auringon pimennystä tunnistin itsessäni erikoisen aistillisen tunnekokemuksen. Metaforisella tasolla auringon pimennys piirtyi intuitiivisesti mielen muutosprosessina kohti kasvua, jossa ajat kietoutuvat syklisesti toisiinsa, kehollinen viisaus ilmenee tuntemuksina, aistimuksina ja viesteinä ja tunne kietoutuu ajatuksen kanssa löyhään punokseen. Ihmismielessä tietoisuus itsestä kätkeytyy ja avautuu samassa kiertokulussa, minkä taivaankappaleet juuri ilmensivät. Mitä viimeisinä kymmeninä vuosina onkaan ehtinyt ihmisille tapahtua? Vuodenaikojen kiertoa päinvastaiseen suuntaan jäljittelevä auringon sirppimäinen näkymä siirtyy eteenpäin paljastaen mielestä aina uuden osan tutkittavaksi ennen kuin tietoisuus omasta ytimestä ja sen voimasta siirtyy ihmiselämän näyttämölle.
Tietoinen mieli muodostaa vain kymmenen prosenttia sisäisestä mielestämme ja ytimemme ympärillä yhdeksänkymmentä prosenttia tiedostamatonta voimaa odottaa löytäjäänsä. Ytimen monta nimeä, kuten alitajunta, sydän, sielu, tiedostamaton, kutsuu jokaista meitä tutkimusmatkalle mielen aarteisiin joko jonkin mullistavan tapahtuman seurauksena, tai itse kullekin sopivalla aikataululla ja syvyystasolla. Oman itsen johtamisen ja hyvinvoinnin kannalta on tärkeää tunnistaa alitajunnan voima ja valjastaa se käyttöön, sillä siellä on kaikki mitä tarvitsemme. Kukaan toinen ei tunne meitä yhtä hyvin kuin me itse, eikä osaa ohjata elämäämme samalla tavoin kuin me itse. Jos matkakumppania kaipaa tienviitaksi tai tulkiksi, tieto sopivimmasta kätkeytyy myös ytimeen ja löytyy kun avaa kannen, ja uskaltaa hänet kohdata.
Aika edellisestä auringonpimennyksestä tämänhetkiseen symboloi mielessäni ihmisen kehityskaaren vaiheita. Lineaariset vaiheet asettuvat myös sykliseen kiertoon tehden elämästä ennalta arvaamatonta ja yllätyksellistä. Välillä paistaa, toisinaan tulee ukkonen sateineen, toisinaan tuulee. Välillä lakastuu, tulee kylmä, valkoinen huntu laskeutuu ajan ylle. On aika levätä ja kerätä voimia, kasvattaa aihioita uuteen. Huutaa itsensä pakkasen paukkuessa näkyväksi. Lämmön lisääntyessä energiataso nousee, vihertää ja versoo, kunnes aika on kypsä uuteen kukoistukseen. Sielu lepää ja jotain uutta on noussut tietoisuuden näyttämölle. Sumu hälvenee ja varjot väistyvät, elämän kauneus paljastuu samalla tavoin kuin auringon pimennysprosessin aikana; valoa on koko ajan olemassa, jossain kulmassa paistaa aina.
Mikään ei ole niin pysyvää kuin muutos. Muutoksessa historia kytkeytyy tulevaisuuteen ja väliin jää nykyhetki, missä kaikki olennainen tapahtuu. Ihminen vetää puoleensa kokemuksia, tilanteita ja ihmisiä, joita hän tarvitsee kasvaakseen muutoksen yli. Ymmärtääkseen itseään, käyttäytymistään ja toimintatapojaan, asenteita, uskomuksia ja mielen malleja on maltettava piipahtaa kurkistamassa oman mielen varjoihin niin henkilökohtaisen elämänhistorian kuin kollektiivisen kehityskulun kautta. Mitä ovat ne asiat ja arkkityypit, jotka metaforisesti kannan mukanani ja jotka symboloivat toimintaani? Mikä voima toimintaani ohjaa? Millainen vaikutus heimovoimalla on omaan olemiseeni? Uskallanko irrottautua kohti omaa voimaani, jotta voin siirtyä johtamaan itse omaa henkilökohtaista tietoisuuttaani? Tietoiseksi tuleminen omasta tietoisuudesta luo ituja henkiseen kasvuun ja vahvistaa niitä. Voimallaan se sytyttää elämän hehkumaan auringon lailla.
Ihmismielen ytimen ympärillä pyörii kehä, joka kietoo yhteen ajatuksen, tunteen ja toiminnan. Ohjaamalla ajatuksia on mahdollista muuttaa tunteita ja toimintaa. Toisaalta tunnistamalla tunteita ja niiden historiallisia syntyhetkiä, voi saada kiinni ajatuksista ja muuttaa asenteita ja toimintatapoja. Ajatukset synnyttävät puhetta ja puhe ilmentää ajatuksia. Puheesta syntyy tekoja, jos tunnemaailma on riittävän valoisa edesauttamaan toimintaa. Toimista syntyy tapoja, joissa persoona ilmentyy kokonaisuudessaan. Tavat ovat muuttuvaisia, jos vain saa kiinni niiden sisältämistä arvoista, energiasta ja merkityksellisyydestä.
Alitajuisilla aavistuksilla ja impulsseilla on mahdollisuus saavuttaa tietoinen mielemme ja paljastaa kuun takana kätköissä oleva aurinko, ydinminä osio kerrallaan, jos pysähdymme itsemme äärelle ja opettelemme kuuntelemaan ja kuulemaan näitä viestejä. Ajat seuraavat syklisesti toisiaan ja toisinaan mielen näyttämölle siirtyy aiheita myös toisista ajan ulottuvuuksista energeettisinä kokemuksina, ihmishahmoina tai tuntemuksina. Jos uskaltautuu kuuntelemaan intuitiotaan ja ottamaan todesta sen viestit, voi seurata upea salapoliisi-leikki itsensä kanssa. Koskaan ei voi tietää, mikä johtaa mihinkin, vaan punaista lankaa seuraten ja joskus myös suurennuslasia käyttäen näyttämölle avautuu uusia maisemia, kuvia ja ihmisiä, joista itseä puhuttelevat suunnat on mahdollista valita ja samalla kerätä talteen oivallukset. Oivallukset ovat kuin planeettoja kiertoradalla, joiden energeettinen vaikutus parhaimmillaan kertautuu ihmiseltä toiselle.
Henkilökohtainen kasvu ja muutostyö sykisessä kierrossa kuitenkin tarvitsevat tilaa sekä tietoisen mielen harjoittamiseen ajatusten, tunteiden ja toiminnan yhteenkietoutuneisuuden kautta – että alitajunnalle tilan antamisen myötä. Muutostyöhön pääsee osalliseksi pysähtymällä, hiljentymällä ja antamalla itselle aikaa. Pysähtymistä pelkää kunnes tutustuu sisäiseen maailmaansa ja asiat asettuvat oikeisiin mittasuhteisiin. Pysähtyessäänkin ihminen värähtelee, joten eteenpäin menevä liike on jatkuvaa, kun oikea taajuus löytyy. Armo kulkee rakkaana matkakumppanina, sisu kutsutaan avuksi silloin tällöin Kuten eivät taivaan kappaleetkaan putoa, ei myöskään terve ihminen sinkoa radaltaan tunnemyrskyissä muutoksen kierrossa. Luottamus siihen, että myös historiallisesti paremmat ajat seuraavat huonompia aikoja, tuo lohtua silloin, kun pimeyttä tuntuu olevan ilmassa enemmän kuin valon säteitä. Iloa ja kiitollisuutta voi kokea sen verran, kun on kohdannut pimeää.
Tietoiseksi tulemisen prosessi on yhtä syklinen kuin vuodenajat tai auringon kiertokulku. Kerrostumat, päällekkäisyydet ja rinnakkaisuudet kulkevat sulassa sovussa. Takaumat ja niiden tuomat vahvat tunteet viesteineen ovat osa prosessia, samoin kuin aavistukset tulevasta. Aistiälylle herkistyminen sellaisten kehon tuntemusten tulkkina, joille ei löydy sanoja. Lopulta syntyy taito, jossa oma voima on kutsuttu takaisin menneisyydestä rakentamaan tulevaisuutta. Voimme nousta ikään kuin korkealle tuolille katsomaan mitä näemme ja miten näemme. Kun tuolin neljä jalkaa nimeltään ajatus, tunne, toiminta ja historia ovat vahvat, voi istuinosalla, nimeltään identiteetti, seistä tukevasti ja katsoa kauas ympäristöön lukien sisäisiä ja ulkoisia säteitä ja signaaleja. Kun selkänoja on pitkä ja vahva, voimme luottaa siihen, että empatia ja myötätunto ovat suuri osa tietoisuuttaan johtavana ihmisenä olemisen taitoa. Korkealta näkee olennaisen.
Tietoisuuttaan johtavat ihmiset vaikuttavat vahvasti siihen ympäristöön, jossa toimivat, kuten aurinkokin luo meille elämän ja lähettää valoa, silloinkin, kun se on pimennossa. Usein vahvat tietoisuuden johtamisen taidot omaava ihminen liikuttaa kanssaihmisiään omalla energiallaan ja esimerkillään ja samalla sitä ekoavaruutta, jossa hän toimii. Oman muutoksen läpikäyminen näkyy usein näkijyytenä ja puhutaan muutoksen suuntaa näyttävistä ihmisistä ja heistä, joiden polut kutsuvat seuraajia. Tietoisuudessaan vahvat ihmiset voivat olla nivelkohtia, joissa elämä muuttuu. He voivat parhaimmillaan omalla vetovoimaisella energiallaan johtaa koko ihmiskunnan kehityksen suuntaa.
Kommentit
Lähetä kommentti